tekststørrelseindkøbskurv
AllaffigitigutIkinngutinnut ingerlateqqiguk
 

Atoqatigiinneq

Atoqatigiinnermut tunngasunik ilisimatuussutsikkut misissuinerni assigiinngisitaartunik ilaqartarnerup kingunerisai soorlu kinguaassiutitigut nappaatit, kissaatigisaanngitsumik naartulertarnerit aamma HIV/AIDS aallaavigineqarajuttarput, atoqatiittarnerulli pitsaanerusortai pillugit annikinnerusumik ilisimatusartoqartarluni. Taamatut periaaseqarnerup kingunera taassaavoq atoqatigiinnerup pitsaanngequtai - ilisimasaqarfigisavut - amerlanertigut erseqqissarneqartarnerat, atoqatigiinnermili pitsaaqutit attorneqassanatik.

 

Kissaatigisaanngitsumik naartulertarnerit Kalaallit Nunaanni peqqinnikkut annertoorujussuarmik ajornartorsiutaapput, naartunerillu tamarmik affangajaat naartuersinnermik naggateqartarlutik. Arnat utoqqaanerusut arnallu inuusuttut tassaapput naartuersittartut, arnallu taakku inuiaqatigiinni immikkoortunit tamaneersuupput, taamaattorli inooqataanikkut atugarliornerusut amerlanerulaarlutik.

 

Kinguaassiutitigut nappaatit, soorlu gonorrép klamydiallu, atugaanerat annikilliartorpoq, sulili qaffasissorujussuulluni, nunanut allanut soorlu Danmarkimut sanilliutissagaanni. Klamydia gonorrélu katsorsarneqanngikkunik ilukkut aseruuttoornermik naartusinnaassutsillu annikillineranik kinguneqarsinnaapput.

 

Atoqateqaqqaarneq 14-15-inik ukioqarnermi pigajuttarpoq, Kalaallillu Nunaanni 15-inik ukiullit 63%-ii atoqateqareersimasuupput. Usuup puua illersuutitut atorumaneqarneruvoq, tamatigulli atorneqassanani. Inuusuttut atoqateqartartut 12- 20%-ii kingullermik atoqateqarnerminni illersuuteqarsimanngillat.

 

2004-p tungaanut inuit 137-it HIV/AIDS-ertut paasineqarsimavoq. Taakku agguaqatigiissitsinermi 45-nik ukioqartuupput, inuusunnerusunullu siammaassimanera suli malunnarnani. Nappaat taanna annertunerusutigut Sisimiuni Nuummilu atugaavoq. Illersuutit akeqanngillat, peqqinnissaqarfillu aqqutigalugu pissarsiarineqarsinnaallutik.

 

Manna tikillugu suliniutaasimasut

Kissaatigisaanngitsumik naartunerit, illersuutit aamma HIV/AIDS-imik kinguaassiutitigullu nappaatinik pinaveersaartitsineq pillugit peqqinnikkut siuarsaanermik pinaveersaartitsinermillu sulineq Peqqissutsimut Pisortaqarfimmi PAARISA aqqutigalugu aaqqissuunneqarluni piviusunngortinneqartarpoq.

 

Periaatsit anguniakkallu

Atoqatigiinnermut tunngasut iluanni siunissami pinaveersaartitsineq peqqinnermillu siuarsaaneq periaatsinik makkuninnga tunngaveqassapput:

  • atoqatigiinnikkut iliuuseqarneq sunaluunniit perusussutsimik, illuatungeqatigiinnermik nappaatinillu atoqatigiinnikkut tunillaasuuttartunik tunillaasuinertaqanngitsumik tunngaveqassaaq
  • naartuneq sunaluunniit kissaatigisaassaaq
  • atoqatigiinnermi ileqqut peqqinnartut eqqarsaatigalugit innuttaasut iliuuseqarsinnaanerannik siuarsaaneq

Anguniakkat

  • inuusuttut atoqateqartarnertik pillugu eqqortumik toqqaasinnaassapput
  • atoqatigiinnermi iliuutsit tamarmik nammineq piumassuseq tunngavigalugu iliuusaallutillu inatsisinik unioqqutitsisuussanngillat
  • angutit arnallu naartunermik pilersaarusiornissaminnut tunngavii nukittorsarneqassapput
  • naartuneq sunaluunniit kissaatigisaassaaq
  • naartuersinniartut tamarmik siunnersuinermik ilitsersuinermillu neqeroorfigineqassapput
  • nappaatit atoqatigiinnikkut tunillaassuussinnaasut tamarmik ikilisarneqassapput
  • HIV-imi/AIDS-imik tunillatsissimasut isumannaatsumik atoqateqarsinnaanerat qulakkeerneqassaaq

Saqqummersitat

Arnanngorneq

Angutinngorneq